Tuntitohtori

Oletko sinä Tuntinetin paras tuotekehittäjä?

Saamamme palautteen mukaan

Tuntinetti on ammattilaisten työkalu. Sen käyttöliittymä vaikuttaa sekavalta, ellei alan sanasto ole tuttua. Tietoa on tarjolla liikaa yhdellä kertaa, eikä käyttäjä tiedä, mistä pitäisi aloittaa.

Jos olet kokeillut Tuntinettiä ja olet samaa mieltä, olet etsimämme tuotekehittäjä. Jos et ole vielä kokeillut, kokeile osoitteessa www.tuntinetti.fi.

Emme tarjoa työsuhdetta tai toimeksiantoja. Sen sijaan tarjoamme mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuuden Tuntinetti on.

Millainen sen pitäisi sinun mielestäsi olla?

Miksi toimari antoi kaikille kenkää?

Soitin parin kuukauden radiohiljaisuuden jälkeen taas espoolaisen henkilöstövuokrausfirman tutulle toimarille. Halusin tietää, kuinka hyvin he ovat päässeet eroon kuulakärkikynistä ja paperilapuista.

Olivat kuulemma päässeet hyvin eroon. Olivat päässeet eroon myös työntekijöistään, asiakkaistaan ja toimitiloistaan. Koska toimari sanoi, ettei hänellä ollut enää mihinkään kiire, ajattelin jututtaa häntä hieman pidempään.

Toimarin aika oli parin kuukauden ajan kulunut tulipalojen sammutukseen, eikä hänellä ollut verkossa olevasta tuntikirjauksesta mitään kommentteja. Totesi sen osoittautuneen hieman sekavaksi alkuinnostuksen jälkeen ja käyttö oli jäänyt lyhyeen.

"Ei se mitään olisi muuttanut, vaikka olisikin ollut käytössä. Alamäkemme alkoi jo pari vuotta sitten. Huomasin sen vain liian myöhään. Kirjanpitäjämme teki luokatonta työtä ja jätti osan velvollisuuksistaan hoitamatta. Edeltäjänikään ei ollut riittävän jämäkkä toimitusjohtaja, joten tärkeistä asioista lipsuttiin turhan usein."

Haa! Löysin taas ongelman. Itse asiassa, huomasin että aiemmin löytämäni ongelma olikin merkittävä syy siihen, että toimari joutui pistämään lapun luukulle.

Esitin toimarille hienovaraisesti asiani.

Olisiko bisneksesi vielä hengissä, jos sinulla olisi ollut käytössäsi hyvä tuntiseuranta? Kuvittele tilanne, että vuokratyöntekijöidesi tuntikirjaukset olisivat menneet jo vuosia sitten suoraan keskuspalvelimelle. Siellä ne olisivat olleet automaattisesti palkanlaskennan ja laskutusjärjestelmän käytettävissä.

Olisit voinut tehdä kattavaa työvuorosuunnittelua ohjelmalla, joka tulkitsee eri alojen työehtosopimukset automaattisesti. Asiakaslaskut olisivat tuloutuneet nopeammin. Kaikki tehdyt tunnit olisi varmasti laskutettu. Kirjanpitäjäsi olisi voinut keskittyä olennaiseen sen sijaan, että takoo työtunteja paperilapuilta moneen eri järjestelmään. Sinulle olisi jäänyt enemmän aikaa kehittää ja johtaa yritystäsi.

Lyhyen hiljaisuuden jälkeen toimari totesi: "Tiedätkö, olet aivan oikeassa".

Toimari aikoi pikapuoliin perustaa uuden yrityksen. Olen varma, että tällä kertaa hän jättää rutiinit ohjelmistoille ja keskittyy tärkeimpiin töihin.

Jäin miettimään, miksi toimari oli jättänyt toimintoja tehostavan ohjelmiston käytön kesken. Mieluummin ongelmat kuin sekava ohjelmisto? Käytön pitäisi olla alusta lähtien sujuvaa. Pakko tehdä asialle jotain ja nopeasti.

Henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksen 2008-2009 pääkohdat

Tiivistelmä henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksen 2008-2009 pääkohdista:

Työaika

• Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
• Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää enintään tunnilla, jos siitä sovitaan etukäteen. Tällöin työajan tulee tasoittua kolmen viikon aikana enintään 37,5 tuntiin viikossa. Pidennyksestä on sovittava viimeistään pidennettyä työpäivää edeltävänä työpäivänä.
• Toimihenkilön säännöllinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa.

Työviikko ja lepotauot

Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi, ellei paikallisista olosuhteista tai yrityksen toiminnallisista syistä muuta johdu. Työviikko alkaa maanantaina.

Päivittäinen työaika järjestetään yhdenjaksoiseksi, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn.

*** Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokailutauon aikana.

Viikoittainen vapaa-aika

Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Tämä vapaa-aika on sijoitettava sunnuntain yhteyteen.

Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen

Toimihenkilön joutuessa työskentelemään tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikanaan vapaa-ajan menetys korvataan ensisijaisesti lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa vastaavasti viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana.

*** Viikoittaisen vapaa-ajan menetys korvataan 100 %:lla korotetulla peruspalkalla.

*** Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikoittaisena vapaa-aikana tehtävästä työstä.

Lisätyö

• Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 8 tuntiin saakka päivässä ja 40 tuntiin saakka viikossa.

*** Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka 7,5 tuntiin saakka päivässä ja 37,5 tuntiin saakka viikossa. Tämän jälkeen tehdyt lisätyötunnit (0,5 tuntia päivässä tai 2,5 tuntia viikossa) korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.

*** Lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotettava niillä prosenteilla, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

Lisätyön teettäminen työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä edellyttää toimihenkilön suostumusta.

Ylityö

Ylityötä on työ, jota tehdään vuorokaudessa yli 8 tunnin ja viikossa yli 40 tunnin.

• Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
• Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
• Sunnuntaina tehdystä ylityöstä maksetaan kuitenkin sunnuntaityökorotuksen lisäksi kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

*** Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotettava niillä prosenteilla, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

Ilta- ja yötyölisät

• Iltatyöksi katsotaan työ, jota tehdään klo 18–23 välisenä aikana. Iltatyöstä maksetaan 15 %:n suuruista iltatyölisää.
• Yötyöksi katsotaan työ, jota tehdään klo 23–06 välisenä aikana. Yötyöstä maksetaan 30 %:n suuruista yötyölisää.

*** Ilta- ja yötyölisät eivät korotu maksettaessa yli- ja sunnuntaityökorvausta.

Sunnuntaityö

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

Vapaapäivät

• Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.
• Toimihenkilölle, joka työskentelee joulu- tai juhannusaattona, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Arkipyhät

Työaikaa lyhentävät maanantaista perjantaille ja työpäivälle sijoittuvat:

• Loppiainen
• Pitkäperjantai
• Pääsiäismaanantai
• Vapunpäivä
• Helatorstai
• Juhannusaatto
• Jouluaatto
• Joulupäivä
• Tapaninpäivä
• Uudenvuodenpäivä

Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 2 kuukautta ennen arkipyhää.

*** Kuukausipalkkaisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla sanotun päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

*** Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka sanotun päivän lyhentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta. Toimihenkilön on täytynyt olla töissä arkipyhää sekä edeltävänä että seuraavana työpäivänä.

*** Jos toimihenkilö on työskennellyt arkipyhänä, arkipyhältä maksetaan sunnuntaityökorvaus. Joulu- ja juhannusaatolta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Itsenäisyyspäivä

• Toimihenkilö on oikeutettu työajan lyhennykseen tai arkipyhäkorvaukseen myös itsenäisyyspäivältä. Kuitenkaan 2 kuukauden työsuhteen kestoedellytystä ei sovelleta.
• Tuntipalkkaisille toimihenkilöille itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvaus, jos toimihenkilö on ollut työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää.

Työaikapankki

Työaikapankkiin voidaan siirtää työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan ylittävien työtuntien perusosat sekä yli-, lisä- ja sunnuntaityökorvauksia vastaavat tunnit. Toimihenkilön on sovittava tästä menettelystä esimiehensä kanssa etukäteen samassa yhteydessä, kun sovitaan yli-, lisä- ja sunnuntaityön tekemisestä.

*** Toimihenkilöllä on oikeus kerryttää työaikapankkiin enintään 10 täyttä (7,5 tuntia) työpäivää vastaava tuntimäärä. Jos toimihenkilön säännöllinen työaika on alle 7,5 tuntia päivässä, kertymän enimmäistuntimäärä suhteutetaan hänen työaikaansa.

Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana

Toimihenkilö tekee työnantajalle esityksen kertymän vapaana pitämisen ajankohdasta viimeistään kolmea kuukautta ennen kyseisen vapaan pitämisajankohdan alkua. Työnantajan on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen kyseisen vapaan esitettyä alkamista, hyväksyykö esityksen. Jos työnantaja ei hyväksy esitystä, työnantajan on tehtävä esitys vapaan pitämisajankohdasta, jonka pohjalta vapaan ajankohdasta sovitaan.

*** Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa sovitun vapaan pitämisajankohtaa, ellei yrityksen toimintaan ja toimihenkilön työtehtäviin liittyen vapaan pitämättä jättämiselle kyseisenä ajankohtana ole erittäin painavia syitä. Tällöin työnantajan on ilmoitettava, milloin vapaa voidaan pitää.

Työaikapankin kertymien maksaminen rahana

Jos kertynyttä vapaata ei voida pitää kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vapaata kerrytettiin pankkiin, vapaa maksetaan toimihenkilölle rahana. Toimihenkilöllä on myös oikeus milloin tahansa työsuhteen aikana pyytää työaikapankkiin kertynyttä vapaata, osittain tai kokonaan, maksettavaksi rahana.

Työaikapankissa olevilla tai sieltä maksetuilla vapailla ei ole mitään vaikutusta toimihenkilön työsuhteen pituuteen ja/tai sen perusteella määräytyviin työsuhde-etuuksiin.

Varallaolo

Jos toimihenkilö sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, hänelle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntiansion mukaisesta palkasta. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.

*** Varallaolo pyritään järjestämään siten, ettei varallaoloajaksi sovita toimihenkilön kannalta haitallisen lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varallaolo olisi yhdenjaksoinen.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

1. Työsuhteen kesto alle 1 kk, ei palkanmaksuvelvollisuutta.
2. Työsuhteen kesto yli 1 kk mutta alle 3 vuotta, 28 päivää.
3. Työsuhteen kesto yli 3 mutta alle 5 vuotta, 35 päivää.
4. Työsuhteen kesto yli 5 mutta alle 10 vuotta, 42 päivää.
5. Työsuhteen kesto yli 10 vuotta, 56 päivää.

Onko liukuva työaika vain keino teettää ylitöitä ilman korvausta?

Tutkailin Taloussanomien vanhoja uutisia ja bongasin sieltä 21.9 olleen uutisen "Ylityörajat paukkuvat työpaikoilla". Ensimmäiseksi tuli mieleeni, että suomalaista duunaria viedään taas kuin kuoriämpäriä. Jos ei valtio vie, sitten työnantajajärjestö tai joku muu kasvoton massaliike, oma työnantaja tai lähin esimies.

Työntekijä liukuu työajan ulkopuolelle, tunteja kertyy työaikapankkiin yli sallittujen rajojen eikä niitä voi ottaa vapaana noin vain. Rahana vielä vähemmän. Seuranta on osittain puutteellista. Koska työnantaja ei ole antanut ylityömääräystä, on työntekijän turha odottaa ylityökorvauksia.

Ylityö on säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävää työtä, joka tehdään työnantajan aloitteesta. Ylityö ei sisällä kaikkea työtä, jota työntekijä tekee normaalin työvuoronsa tuntimäärän yli. Työntekijän omasta aloitteestaan tekemä säännöllisen työajan yli menevä työ ei ole ylityötä.

Jos pomo pyytää tekemään vielä "tämän ja tuon" ennen kotiinlähtöä, harva uskaltaa kieltäytyä ja vedota oikeuksiinsa. Koska pomo pyytää, sen on siis oltava ylityötä. Kun tilipäivä koittaa, palkkanauhassa ei näy merkkiäkään ylitöistä. Jos yrityksessä ei ole työajanseurantaa, tehdyt tunnit katosivat kankkulan kaivoon ja rahat työnantajan kassaan.

Käyttävätkö firmat epävarmoina aikoina työntekijän pelkoa hyödykseen? Varmasti. Eivät tietystikään kaikki, mutta joillain ei ole puhtaita jauhoja pussissaan.

Mitä jos en suostu venymään? Menetänkö työpaikkani? Entä jos otan yhteyttä luottamusmieheemme tai ammattiliittooni? Saanko pomoni vihat niskaani ja pikapassin seuraavalla yt-kierroksella?

Ei työpaikoilla muistuteta työntekijöiden oikeuksista. Lakitekstit ovat liian kuivaa luettavaa. Ei työntekijä itse jaksa kaiken paineen alla etsiä vaaksanpaksuisesta työehtosopimuksesta kohtia, jotka puolustaisivat hänen oikeuksiaan.

Tarvitaan siis napakat tiivistelmät. Teen työehtosopimuksista lisää lyhennelmiä ja julkaisen ne blogissani.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 2008-2009 pääkohdat

Tiivistelmä kuorma-autoalan työehtosopimuksen 2008-2009 pääkohdista:

Työaika

• Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia.
• Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa.
• Lyhyemmästä kuin neljän (4) tunnin viidentoista (15) minuutin työstä maksetaan täysi neljän (4) tunnin viidentoista (15) minuutin palkka ja se luetaan työajaksi.

Lepoaika

Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen, yhtäjaksoinen viikottainen lepoaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden peräkkäisen viikon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepo-ajaksi.

Lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtäjaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään 9 tunnin lepoajan yhteydessä.

Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

• Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on 2-viikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

• Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kuitenkin niin, että 50-prosenttisten tuntien lukumäärä myös katkenneessa jaksossa on enintään kaksitoista (12).

Säännöllistä työaikaa seurataan yrityksessä käytössä olevan 2-viikkoisjakson mukaisesti. Jakso voi alkaa minä viikonpäivänä tahansa.

Osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän tehdessä työtä kaksi viikkoa peräkkäin tilanteessa, jossa viikot sijoittuvat kahdelle eri tasoittumisjaksolle, lasketaan työtunnit yhteen ja korvataan yli 80 tuntia kaksiviikkojaksossa oleva työtuntimäärä kuten ylityöstä suoritettava korvaus mainittua aikaa kuitenkaan ylityöksi lukematta.

Hätätyöstä (TAL 21 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Milloin työntekijä ilman ennalta tehtyä sopimusta kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytystyöhön, maksetaan hälytysrahaa. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisä, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

*** Tässä mainittuja palkan korotusosia laskettaessa käytetään perusteena 15 §:n mukaan laskettua keskituntiansiota.

*** Työaikalaissa ei ole rajoitettu jaksotyössä säännöllisen vuorokautisen eikä viikoittaisen työajan pituutta. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käytettyinä ja niiden veroisina vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

1. Enintään 28 päivän pituiselta ajanjaksolta.
2. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, 35 päivää.
3. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, 42 päivää.
4. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta 56 päivää.

Erilliset lisät

Ilta- ja yötyölisät

Klo 18.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan iltatyölisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-06.00 välisenä aikana yö-työlisää 20 % taulukkopalkasta.

Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisä, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

Myrkky- ja räjähdysainelisä

Myrkkyjen, räjähdysaineiden ja radioaktiivisten aineiden käsittely- ja kuljetusajalta siltä osin, kuin vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (ADR) vapaarajat ylittyvät, maksetaan lisää, jonka suuruus on 5 % taulukkopalkasta.

Erikoislisä

Erikoislisä 5 % taulukkopalkasta.

*** Nosturiauton kuljettajille, lavettiauton kuljettajille, jäteauton kuljettajille, puutavaran kuljettajille kuljetettaessa puuta metsästä silloin, kun kuljettaja käyttää kuormauslaitetta sekä niille autonkuljettajille, jotka suorittavat maidon keräilyä imukeräilyautoilla, maanalaisissa laitoksissa kuljetuksia suorittavalle autonkuljettajalle sekä niissä erikoiskuljetuksissa toimiville kuljettajille, joihin kuljetuksiin tarvitaan ao. viranomaisen lupa sekä erikseen niin sanottu saattoauto taikka jotka tulee lainsäädännön mukaan merkitä varoitustauluin ja -valaisimin, maksetaan erikoislisää.

Pienyrittäjät poikkeavat työehtosopimuksen määräyksistä

Taloussanomat uutisoi 25. elokuuta, että 40 % pienistä ja keskisuurista yrityksistä poikkeaa työehtosopimusten tai työlainsäädännön määräyksistä. Se ei ole kiellettyä.

Monissa työehtosopimuksissa säännöllinenkin työaika sovitaan paikallisesti: viikkotyöaika, työajan tasoitus ja liukumat.

Yrittäjät haluavat säilyttää mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Yli kaksi kolmasosaa yrittäjistä on sitä mieltä, että lainsäädäntöä on muutettava. He eivät uskalla sopia paikallisesti, koska pelkäävät työntekijöidensä riitauttavan sopimuksen myöhemmin.

Vain yksi kymmenestä yrittäjästä ymmärtää nykyisen lainsäädännön ja miten se vaikuttaa paikalliseen sopimiseen.

Mistä apua yrittäjän tuskaan?

Mieleeni tuli heti nippu kysymyksiä. Entä jos yrittäjä haluaisi sopia vain yhden tiimin kanssa poikkeavasta työajasta? Entä jos poikkeava työaika on voimassa vain määräajan? Entä jos tiimissä on sekä täysipäiväisiä että osa-aikaisia työntekijöitä?

Työaikalaki ja työehtosopimukset määrittelevät, miten työaika eritellään säännölliseen työaikaan sekä erilaisiin korotusosiin. Työehtosopimus on tulkittava niin, että siitä saadaan lajiteltua säännöllinen työaika, ylityöt, lisät, palkalliset sairasvapaat, arkipyhät ja lyhennysvapaat palkanlaskentaa varten.

Ei ihme, että yrittäjät eivät ymmärrä. Paikallinen sopiminen poikkeavasta työajasta, perinteinen työajanseuranta ja lisien laskeminen käsipelillä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Yrittäjä pelkää tekevänsä virheen ja joutuvansa rosikseen. Monelle yt-neuvottelut ovat helpompi ratkaisu kuin paikallinen sopiminen. Se on väärin.

Lakimuutosta on turha odottaa lääkkeeksi. Hyvä ensiapu on jo olemassa.

Yrittäjä voi turvata persnahkansa työajanseurannalla, jossa jokaiselle työntekijälle voi tehdä oman työehtosopimusmuunnelmansa. Muunnelma on voimassa määräajan, työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Miksi toimari kielsi kuulakärkikynät ja paperilaput?

Keskustelin erään espoolaisen henkilöstövuokrausfirman toimarin kanssa. Halusin tietää, miten he siirtävät kirjatut tunnit asiakkaan laskulle.

Kysyin, mikä on heidän vuokraamiensa työntekijöiden tuntikirjausväline? Excel, kuten niin monilla? Ei, vaan kuulakärkikynä ja ”meidän omat paperiset tuntilaput”.

Vuokratyöntekijät toimittavat edellisen viikon tuntilaput tiistaihin mennessä tilitoimistoon. Tilitoimisto naputtelee paperilapuille kirjatut tunnit laskutusjärjestelmään kiinteällä kuukausihinnalla.

Jatkoin toimarin piinaamista kiperillä kysymyksilläni. Entä jos vuokratyöntekijöiden määrä kaksinkertaistuu? Tekeekö tilitoimisto edelleen kiltisti syötöt laskutusjärjestelmään? Tekee. Aina voi kuulemma palkata lisää henkilöitä. Kuulostaa hitaalta, kalliilta ja työläältä.

Miten työvoimaa itselleen vuokraava asiakas saa käsityksen siitä, kuinka monta tuntia vuokratyöntekijä on tehnyt? Kirjaako työntekijä tuntinsa kahteen paikkaan? Ei. Joka kerta kun asiakas pyytää tuntiyhteenvedon vuokraamistaan työntekijöistä, toimari tekee sen käsin.

Vuokratyöntekijöitä käyttävä asiakas haluaa laskunsa liitteeksi tuntierittelyn työntekijöittäin ja kustannuspaikoittain. Laskut tulostetaan laskutusjärjestelmästä ja tuntierittely jostain toisesta ohjelmasta ja lähetetään postitse asiakkaalle.

Löysin ongelman. Henkilöstövuokraajan bisneskasvun jarruna on yksinkertainen perusasia: tuntikirjaukset. Kestää viikon, ennen kuin tehdyt tunnit siirtyvät laskulle, joka lähtee etanapostilla asiakkaalle. Tilitoimisto on tupellaan jo nykyisen tuntilappumäärän kanssa.

Esitin ratkaisun ongelmaan.

Selainpohjainen tuntikirjaus netissä, jota voi käyttää myös kännykällä. Tunnit siirtyvät automaattisesti laskutusjärjestelmään. Asiakasyritys hyväksyy tunnit netissä. Lasku on lähetettävissä verkkolaskuna heti tuntien hyväksynnän jälkeen. Asiakas näkee vuokraamiensa työntekijöiden tehdyt tunnit kustannuspaikoittain. Tilitoimisto tekee tärkeämpiä töitä. Vuokratyöntekijöiden laskutus- ja palkankäsittelykulut putoavat neljännekseen. Toimari pääsee vähemmällä ja kasvattaa bisnestään.

Kun käytössä on selainpohjainen tuntikirjaus, on ihan yhtä helppoa vuokrata yksi tai tuhat työntekijää. Kukaan ei täytä paperilappuja, naputtele tunteja käsin koontiexceleihin tai laskutusjärjestelmiin. Rahat tuloutuvat keskimäärin viikkoa nopeammin.

Toimari näki omin silmin verkossa olevan demon hyvästä tuntikirjauksesta. Hankintapäätös syntyi saman tien. Luvassa ei ole kankeita ja kalliita IT-projekteja ja säheltäviä konsultteja. Investointipäätöstäkään ei tarvitse tehdä, koska toimarin ei tarvitse ostaa mitään.

Syökö työehtosopimus firmasi katteet?

Yrittäjän pahin vihollinen on byrokraatti, joka muuttaa työehtosopimuksen sisältöä aina kun mahdollista. Juuri kun olet sisäistänyt oleellisimmat vaatimukset, tunkee lainsäätäjä eteesi mopoauton kokoisen mappivuoren uusia tehtäviä.

Huomioni tarttui Iltalehteen 7.8.2009. Siinä Finnairin eroava toimitusjohtaja Jukka Hienonen tuskaili, miksi työehtosopimuksen pitää olla Raamatun paksuinen. Samaan hengenvetoon hän ihmetteli, miksi työehtosopimuksen lukemiseen tarvitaan työoikeustohtorin tutkinto. 

Hienonen puhuu osuvasti koenukkumiskomiteoista, joiden jäsenet kiertelevät maailmalla työnantajansa rahoilla ja testailevat hotellisänkyjen pehmeyttä.

Työsopimuslaki määrää, että työehtosopimusta on noudatettava. Vaikutukset liiketoimintaan ovat välittömät. Otan esimerkiksi rakennusalan työehtosopimuksen.

Jo alle kymmenen henkilön rakennusurakointifirma saa taloutensa kuralle vuoden aikana, ellei se sovella määräyksiä oikein.

Entä jos rakennusurakoitsija tekee tarjouksen, jossa tuntihinnat olivat kiinteät riippumatta siitä, milloin työ on suoritettava? Työntekijät vaativat varmasti ylityö- ja arkipyhäkorvauksensa maksettaviksi. 

Jos tarjous ei ota huomioon ilta- ja viikonlopputöitä, tulos paukkuu pakkaselle. Urakan kate valuu lakisääteisiin korvauksiin. Syyllinen löytyy peilistä.

Rankan työpäivän päätteeksi Raksa-Reinon ensimmäisenä ajatuksena tuskin on tuntilappujen näprääminen, olivatpa ne sitten paperilla tai Excelissä. Häntä kiinnostaa vain, että maksat palkan oikein ja ajallaan. 

Tee selväksi jo työhaastattelussa, ettei liksaa tipu, jos tunnit ovat kuun lopussa kirjaamatta. Sano suoraan, että annat kirjallisen varoituksen, jos kirjaukset eivät tule ajallaan. 

Tietokoneilla näpertely ei lisää rakennusmiehen tuottavuutta. Hänen verenpaineensa pamahtaa tappiin, kun pitäisi muistaa ulkoa lisiä, koodeja ja prosentteja. Jos haluat, tunnit talteen, tee kirjaamisesta helppoa.

Mistä sitten pitäisi aloittaa? 

Kirjauksissa pitää näkyä tehtyjen tuntien lisäksi työn aloitus- ja päättymisaika. Miksi? Koska esimerkiksi kello 16:n jälkeen tehtävästä työstä on rakennusalalla maksettava työntekijöille 1,02 euroa tunnilta iltatyölisää.

Jos et ota huomioon iltatyölisää tarjouksessa ja työaika päättyy kello 17, se maksaa vuodessa yrityksellesi rakennusalan ammattilaisen kuukausipalkan verran. Puhumattakaan menettämästäsi laskutuksesta.

Tyhmyys tai tietämättömyys eivät käy selityksestä, kun maksat lisät omasta pussistasi. Rangaistus on ansaittu, jos kirjaat tuntejasi työkaluilla, joiden oikea paikka on epäonnistuneiden keksintöjen museossa.

Hanki kunnolliset välineet, joilla kirjaat tuntisi mielellään. Putiikkisi talous ei mene kuralle, koska järjestelmä ottaa huomioon lisät ja erityiskorvaukset automaattisesti. Maksat palkat ajallaan ja laskutat ylityöt tilaajaalta oikein.

Rakennusalan työehtosopimuksen 2008-2009 pääkohdat

Tiivistelmä rakennusalan työehtosopimuksen 2008-2009 pääkohdista:

Työaika

• Työntekijällä on oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia.
• Säännöllinen työaika on ENINTÄÄN 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Yli- ja hätätyö

1. Yli- ja hätätyö määritetään ja korvataan työaikalain mukaisesti. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8:lta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
2. Työvuorokauden katsotaan alkavan silloin, kun työntekijän säännönmukainen työvuoro alkaa. Työviikko alkaa, kun säännönmukainen työvuoro maanantaina alkaa.
3. Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta ja neljää kuukautta, mikäli paikallisesti ei sovita, että tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjakson työpäiviltä:

• alle kaksi viikkoa: -

• yli kaksi (2) viikkoa mutta alle yksi (1) kuukausi: sairausvakuutuksen karenssiaika

• yli yksi (1) kuukausi mutta alle kolme (3) vuotta: 28 kalenteripäivää

• yli kolme (3) vuotta mutta alle viisi (5) vuotta: 35 kalenteripäivää

• yli viisi (5) vuotta mutta alle kymmenen (10) vuotta: 42 kalenteripäivää

• yli kymmenen (10) vuotta tai kauemmin: 56 kalenteripäivää

*** Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

*** Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

*** Tapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuneen työkyvyttömyyden ajalta maksetaan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

*** Työkyvyttömyyden uusiutumistapauksessa (enintään 30 päivän kuluessa) aloitetaan työkyvyttömyysajan palkan maksu heti ensimmäisen sellaisen työpäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä, mikäli palkallinen työkyvyttömyysajan ajanjakso ei ole ennättänyt aiemmin jo täyttyä.

*** Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin ensimmäisen työpäivän alusta lukien, jos työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta tai jos työkyvyttömyys kestää sairastumispäivän jälkeen yli sairausvakuutuksen karenssiajan (9 arkipäivää).

Arkipyhäkorvaus

Palkanosaa ei makseta lomansa aikana rakennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille.

Yö/ilta

Ilta- ja yötyössä maksetaan työntekijälle klo 16.00 jälkeen tehdystä työstä 0,96 euron (1.3.2009 alkaen 1,02 euron) ja kello 23:n jälkeen tehdystä työstä 1,81 euron (1.3.2009 alkaen 1,92 euron) suuruinen lisä.

**** Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin lauantain ja juhlapäivän aaton säännöllinen työaika kahdeksan tuntia. Pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäiväviikon lauantai, helatorstain jälkeinen lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto, joulun jälkeinen lauantai, uudenvuodenpäiväviikon lauantai sekä loppiaisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei tuotantoteknisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

Sähköinen laskutus ja muut toteutumattomat lupaukset

Muutama vuosi sitten päätin, että yrityksemme siirtyy verkkolaskutukseen. Sähköisen laskun myyntipuhe puri hyvin teknologiayrityksen toimitusjohtajaan. Juuri sellaiseen kuin minä. Uskoin muutoksen jopa vähentävän omaa työmäärääni.

Marssin tilitoimiston juttusille ja kerroin ostoaikeistani.

Tyrmistykseni oli melkoinen, kun tajusin millaisia kustannuksia verkkolaskutus aiheuttaisi. Toiselle tuhannelle nousevat perustamiskustannukset olivat vain alkua. Minulle ei tietenkään kerrottu mitään hintaa siirtymisprojektille, vaan minulta luvattiin laskuttaa tunteja tarvittava määrä.
  

Kysyin hämmentyneenä, että eikö verkkolaskun tarkoituksena ole tehostaa liiketoimintaa. Kirjanpitäjäni nyökytteli innokkaasti ja jatkoi järjestelmän teknisistä ominaisuuksista jankuttamista.

Heitin hanskat tiskiin ja lupasin palaavani aiheeseen myöhemmin.

Nyt on kulunut muutama vuosi siitä, kun totesin ostamisen olevan liian kallista ja hankalaa. Päätimme ryhtyä toimeen uudemman kerran.

Tällä kertaa emme pelkästään siirtyneet itse sähköiseen laskutukseen, vaan lisäsimme saman tien omaan tuotteeseemme rajapinnan verkkolaskuoperaattorin järjestelmään, jotta omat asiakkaamme voisivat lähettää tuntilaskunsa sähköisinä.

Jouduin ottamaan nöyrästi hatun kouraan, koska nyt joutuisin myymään itse kerran torjumani ominaisuuden asiakkaillemme.

En aio käydä läpi niitä teknisiä yksityiskohtia, joita hanke meiltä vaati. Tiivistän asian lyhyesti niin, että en suosittele yhdellekään pk-yritykselle omaan integraatioprojektiin ryhtymistä, jos se vain on vältettävissä.

Syitä on useita:

• Laskujen käsittelyyn tarkoitetut järjestelmät voivat olla kohtuuhintaisia, mutta niiden kytkeminen verkkolaskutukseen ei sitä ole.
• Myyntilaskutuksen tökkimisestä aiheutuu sen verran suuria kassaongelmia, että laskujen lähettämistä ei kannata testailla omilla rahoillaan.
• Kun joku muu on nähnyt vaivan puolestani ja löytänyt toimivan mallin, pystyy hän usein antamaan takuunkin homman toimivuudesta. Miksi siis vaivautuisin itse?

Mistä sitten teidät, kannattaako verkkolaskutukseen siirtyä? Ja jos kannattaa, niin milloin ja miten? Verkkolaskujen lähettäminen on yrityksellesi turhaa, jos:

• Yrityksesi lähettää vain muutaman laskun kuukaudessa.
• Laskut ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia ja kiinteähintaisia, eikä niihin kuulu tuntierittelyjä.
• Laskutusjärjestelmääsi ei ole valmista liittymää verkkolaskuoperaattorille. 

Verkkolaskujen lähettämisestä on hyötyä bisneksillesi, jos:

• Palkka- tai alihankkijalistoillasi on useita henkilöitä, jotka tekevät tuntilaskutettavaa työtä.
• Laskujesi sisältö vaihtelee kuukausittain tehdyn työmäärän mukaisesti.
• Haluat lähettää myyntilaskusi automaattisesti.
• Omaa aikaasi kuluu laskujen vääntämiseen enemmän kuin puoli päivää kuukaudessa.

Omien järjestelmien hankkiminen ei ole pienelle yritykselle kustannustehokasta. Tietysti palveluntarjoajienkin suhteen pitää olla varuillaan, sillä monet niistä tarjoavat tarpeisiisi nähden aivan liian raskaita ratkaisuja.

Se ei ole sinun ongelmasi, jos verkkolaskutuksen kehittäminen on maksanut palveluntarjoajallesi paljon. Älä annan hänen vyöryttää oppimiseen ja erehtymiseen kulutettuja tunteja yrityksesi niskoille.